Jalkapallokaupunki Lahti

Jari Litmasen patsas Kisapuistossa.

Jari Litmasen patsas Kisapuistossa.

Vaikka urheilusta puhuttaessa monelle tulee Lahdesta ehkä ensimmäisenä mieleen hiihtourheilu on kaupunki myös eittämättä jalkapallokaupunki. Tästä hyvänä osoituksena Ylen tämän kesän MM-kisastudiot, jonne rahdattiin kottikärrykaupalla lahtelaisia kommentoimaan kisatapahtumia. Kuusysi ja Reipas värittivät pitkään suomalaista jalkapallokarttaa ja nykyisin lahtelaislippua heiluttaa FC Lahti.

Lahti on tuottanut jopa hämmästyttävän määrän suomalaisia huippupelaajia, kruununjalokivenään Jari Litmanen. Suuri yleisö tuntee myös esimerkiksi Joonas Kolkan ja Petri Pasasen. Yhtenä syynä lahtelaispelaajien pärjäämiseen voidaan pitää Lahteen vuonna 1980 rakennettua suurhallia, joka mahdollisti jalkapalloilijoille paremmat harjoitteluolosuhteet talvien ajaksi. Myöhemmin jalkapallohalleja ruvettiin rakentamaan ympäri Suomea. Ei ehkä ollut sattumaa, että juuri lahtelaisjoukkue menestyi 1980-luvulla eurocupeissa. Sääli, että ensimmäistä kertaa vuonna 1981 pelattua Lahti Cupia (vuodesta 1999 eteenpäin Uusi Lahti Cup) ei enää suurhallissa keväisin pelata.

Lahtelaisen jalkapalloilun mekka löytyy muutaman sadan metrin päästä Lahden stadionista, hyppyrimäistä ja Lahden suurhallista. Kisapuiston jalkapallostadionin toisesta päädystä löytyy myös Jari Litmasen patsas. Europelejä ei tälläkään stadionilla enää tänä päivänä pelattaisi, mutta tunnelma on varmasti parempi kuin yleisurheilustadionilla.

En väitä tuntevani lahtelaista jalkapallohistoriaa niin hyvin, että voisin siitä muita ruveta valistamaan. Turha siitä olisikaan ruveta kirjoittamaan, kun muut ovat jo tehneet sen. Jukka Joutsi on kirjoittanut omilla sivuillaan ansiokkaasti lahtelaisesta jalkapallohistoriasta ja hänen historiakoosteeseensa pääsee käsiksi täällä!

Kisapuiston jalkapallostadion rakennettiin vuoden 1952 olympialaisia varten ja kisojen aikana stadionilla pelattiin yhteensä kolme ottelua. Hiljalleen rapistunut stadion joutuu kunnolliseen saneerauskuntoon viimeistään vuonna 2003, kun teinityttöjen tupakkaleikit sytyttivät pääkatsomon palamaan. Tuhoja tarkistettaessa huomattiin myös, että katsomo oli palamisen lisäksi jo muutenkin rapistunut. Vuodesta 2009 lähtien Kisapuistossa on kuitenkin taas pelattu jalkapalloa.

Kisapuiston jalkapallostadion.

Kisapuiston jalkapallostadion.

Kisapuisto on saamassa viimein myös valaistuksen ja Veikkausliigaa olisi tarkoitus pelata syksyllä 2014 uusien valojen valaistuksessa. Kisapuisto on ehdottomasti niiden suomalaisten stadionien joukossa, jossa haluan käydä katsomassa ottelun.

Lahden stadion on minulle henkilökohtaisesti Kisapuistoa tutumpi. Ensimmäisen kerran kävin katsomassa ottelua stadionilla vuonna 2010, jolloin FC Honka vieraili Lahdessa. Suurin ongelma Lahden stadionissa on tietysti katsomoiden etäisyys kentästä, mutta myös stadionilla joka talvi järjestettävät talviurheilutapahtumat tekevät hallaa jalkapalloilijoille. Nurmi saattaa olla kauden alkaessa aivan hirveässä kunnossa. Heinäkuussa pelialusta näytti kuitenkin jo vähintään täydelliseltä.

Lahden stadion.

Lahden stadion.

FC Lahti pelasi kauden 2014 viimeisen ottelunsa Lahden stadionilla ennen Kisapuistoon siirtymistä, maanantaina 7.7., jolloin SJK matkusti liigan kärkikamppailuun radiomastokaupunkiin. Lahden stadionilla tehdään remonttia, jonka aikana uudistetaan ainakin pääkatsomon katsomorakenteita ja remontin aikana ei stadionilla enää pelata. Ottelussa Lahti siirtyi heti ensimmäisen puoliajan alussa 1-0-johtoon Rafaelin rangaistuspotkuosumalla. SJK hallitsi ottelua ja lopulta Johannes Laaksosen onnistui tasoittaa ottelu vain muutamia minuutteja ennen päätösvihellystä. Ottelusta voi lukea tarkemmin täältä.

Yleinen mielipide Lahdessa taitaa olla, että Kisapuisto on se paikka, jossa FC Lahden tulisi pelata Veikkausliigaottelunsa. Tunnelmaltaan Kisapuisto varmasti on parempi vaihtoehto ja paikalla on myös oma jalkapallohistoriallinen arvonsa. Ulkopaikkakuntalaisena en voi kuitenkaan olla ihastelematta Lahden stadionin miljöötä ja stadionin toisessa päässä kohoavia hyppyrimäkiä. Asetelma on maailmanlaajuisestikin melko ainutkertainen. Pääsarjajalkapalloa ei varmasti pelata monenkaan hyppyrimäen juurella. Lähtökohtaisesti juoksuradat eivät kuitenkaan kuulu jalkapallokenttien ympärille. Poikkeuksiakin on. En haluaisi, että Suomen maajoukkue pelaisi kotiotteluitaan muualla kuin Helsingin olympiastadionilla, vaikka sieltä juoksuradat löytyykin.

Jari Litmanen palasi 2000-luvun alussa FC Lahden riveihin ja vuonna 2014 saman tempun tekee niin ikään hienon uran ympäri Eurooppaa tehnyt maajoukkueen monivuotinen tukipilari Petri Pasanen. Omien poikien paluu ja Kisapuistossa pelaaminen nostattavat aika ajoin Lahdessa näyttävän jalkapallobuumin ja Lahti tuottaa edelleen laadukkaita pelaajia maajoukkuetasolle asti. Jalkapalloileva Suomi tarvitsee Lahtea.

Mainokset
Kategoria(t): Suomi, Veikkausliiga Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s