Puuhastelu Kakkosen sarjasysteemin kanssa jatkuu

Pietarsaaressa perjantaina 20.11. kokoontunut Palloliiton liittohallitus päätti kokouksessaan Kakkosen sarjajärjestelmästä kaudeksi 2016. Kakkosen sarjajärjestelmää muutetaan ensi kaudeksi siten, että lohkojen määrä vähennetään neljästä 10 joukkueen lohkosta kolmeen 12 joukkueen lohkoon ja sarjan kokonaisjoukkuemäärä putoaa samalla 40:stä 36:een. Tämä asia oli tiedossa jo viime kauden alussa ja tähän saakka uudistus kuulostaa vielä oikein hyvältä.

Kakkonen_2016

Kakkosen kauden 2016 lohkojako kartalla.

Kakkosessa on viime vuosina pelannut joukkueita, jotka eivät organisaationa ole kyenneet kunnolla kilpailemaan sarjassa, joten joukkuemäärän vähentäminen tuntuu loogiselta. Joukkueiden jakaminen kolmeen eri lohkoon on maantieteellisesti hankalaa, sillä pohjoisimpaan lohkoon (C) on väkisin laitettava muutama joukkue melko etelästä, jolloin näiden joukkueiden matkakilometrit saattavat kauden aikana nousta järkyttäviin lukemiin.

Ohessa olevassa kartassa näkyvässä lohkojaossa on silmiin pistävää Porin kahden joukkueen (MuSa ja Jazz/2) sijoittaminen ns. pohjoislohkoon. Pohjoisempana pelaavat FC Vaajakoski (Jyväskylä) ja KuFu (Kuopio) pelaavat ns. itälohkossa (A). Porilaisjoukkueiden kauden kokonaiskilometrimääräksi vierasotteluiden osalta kertyy peräti 8 176 kilmetriä, kun FCV:n ja KuFun kilometrit pohjoislohkossa olisivat 6 836 kilometriä eli yli 1 300 kilometriä vähemmän kuin porilaisilla. Lohkojaon suurin voittaja on näin ollen FCV, joka matkustaa itälohkossa ”vain” 4 614 kilometriä kauden aikana. KuFulle kilometrejä kertyy 6 564 eli lähes saman verran kuin mitä joukkue joutuisi reissaamaan pohjoislohkossa (Kakkosen lohkojen ensi kauden kilometrimääriä voi tutkailla tarkemmin täällä).

Lohkojako vaikuttaa vähintään erikoiselta. Ehkä asian on lopulta ratkaissut se, että porilaisjoukkueilla on paikallisottelunsa ansiosta käytännössä yksi reissuottelu vähemmän kuin FCV:llä ja KuFu:lla, mutta toisaalta tämä seikka myös alleviivaa porilaisjoukkueiden absurdia kilometrimäärää. Kilometrit maksavat ylimääräistä rahaa ja vievät myös amatööripelaajilta paljon työ- ja vapaa-aikaa.

Lohkojako-gate jää kuitenkin Palloliiton liittohallituksen kokouksen päätösten joukossa yllättäen toisen asian varjoon. Yksi epäkohta Kakkosessa on viime vuosina ollut nouseminen Ykköseen. Neljästä lohkovoittajasta on noussut Ykköseen nousukarsintojen kautta vain kaksi. Uuden sarjajärjestelmän myötä odotettiin, että nyt kolmesta lohkovoittajasta nousisi kaksi ja näin ollen vain yksi jäisi rannalle. Liittohallituksen kokouksesta pamahti kuitenkin malli, jossa myös lohkojen paras lohkokakkonen pelaa nousukarsintaa. On siis mahdollista, että ensi kauden päätteeksi Ykköseen nousee lopulta vain yksi Kakkosen kolmesta lohkovoittajasta.

Kakkonen 2016 sarjasysteemi

Kakkosen sarjajärjestelmä kaudella 2016. Kuvakaappaus otettu 21.11.2015 (http://www.palloliitto.fi/palloliitto/sarjat-ja-tulokset/miehet/kakkonen-2016)

Miksi tähän malliin on päädytty? Se heittää kylmää vettä lohkovoittajien niskaan, jotka jo lohkovoitollaan ansaitsisivat nousun Ykköseen. Ensi kaudella ns. runkosarjan ottelumäärä putoaa sarjajärjestelmän muutoksen myötä 27 ottelusta 22 otteluun. Nousukarsinnoissa mukana olevat joukkueet pelaavat siis 24 ottelua. Viisi vähemmän kuin kaudella 2015 (29). Hämmennystä uudessa järjestelmässä herättää myös tekstissä mainitut arvontakorit. Eikö olisi kaikkein oikeudenmukaisinta arpoa kaksi otteluparia yhdestä korista?

Miksi lohkovoittajat eivät voisi pelata keskenään kaksinkertaista (tai edes yksinkertaista) sarjaa, jonka kaksi parasta nousisi Ykköseen? Tämä toisi joukkueille kauden loppuun neljä lisäottelua. Kaksinkertainen sarja olisi reilumpi kuin yksinkertainen sarja ja se nostaisi karsijoiden kauden kokonaisottelumääräksi 26 ottelua eli edelleen vähemmän kuin kaudella 2015. Näin päästäisiin myös vierasmaalien vertailusta, kun tasapisteissä nousijan voisi ensisijaisesti ratkaista maaliero. Tässä systeemissä nousukarsinnan otteluohjelman laatiminen voisi osoittautua ongelmalliseksi, kun viimeisessä ottelussa kohtaavat joukkueet pääsisivät mahdollisesti taktikoimaan. Joka tapauksessa lohkovoittajien välinen karsintasarja on käytännössä parempi ratkaisu kuin parhaan lohkokakkosen mukaan ottaminen karsintaan, vaikka parhaan kakkosen tie karsintaan toisi mahdollisesti lisäsäpinää loppukauden sarjaotteluihin.

Samalla logiikalla voitaisiin päättää myös, että paras lohkovoittaja nousisi suoraan Ykköseen ja kaksi muuta lohkovoittajaa kohtaisivat kaksiosaisessa nousukarsinnassa. Tämä palkinto pitäisi joukkueiden kaasun pohjassa taatusti jokaisessa ottelussa.

 

 

Mainokset
Kategoria(t): Kakkonen Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s